Kaksplus.fi

torstai 31. heinäkuuta 2014

Ukkospäivä!!

Tänään oon jyrissyt ja kovasti. Melkein koko päivän on ollut ukkonen, voi sitä salamoiden ja jyrinän määrää. Meinasi jo vähän pelottaa, olisi kyllä pelottanutkin jos olisin ollut maalla itsekseni. Täällä kaupungissa se ei vaan ole ihan niin pelottava. Kun olin lapsi, ukkonen tuli aina sisälle taloomme, tai siis salamat. Oli huonot ukkosenjohdattimet, siinä oli vaaratilanteita kun pallosalama tulee pistorasiasta. Muistaakseni äidillä tai jollakin muulla tummui nenänpää, kun käveli pistorasian ohi juuri kun salama tuli sisään. Äitiii, jos luet tämän niin kommentoi jos olen ihan väärässä :D myös lankapuhelimen ukkonen hajotti usein, jos töpseli jäi seinään. On se ukkonen vaarallinen mutta huiman kuuloinen kun se jyllää.

Vietettiin ristiäisiä sunnuntaina, teen siitä postauksen kunhan saan lisää kuvia koneelle. Tyttäremme sai nimen Helmi Emmiina <3

Helmillä on alkanut tulla iltaisin kiukkuisuutta, ei auta syöttö eikä vaipanvaihto. Myöskään sylittely miten tahansa ei onnistu, rauhoittuu ainoastaan hetkeksi kun kantaa ympäri kämppää. Huoh jospa se on taas yksi vaihe... Olen epäillyt hampaiden tuloa jo nyt, kun syö kokoajan nyrkkiään ja kuolaa melko paljon. Tai sitten se on ihan normaalia kehitystä. Eilen kokeilin jo antaa ihan minimäärän velliä iltamaidon seassa, mutta ei yöunissa näkynyt vaikutusta, täällä heräillään edelleen parin tunnin välein yössä. Toki voisi huonomminkin mennä, täytyy olla tyytyväinen :) käytiin eilen ostamassa facen kirpparilta Helmille ns. "koliikkikeinu", josko hieman rauhoittuisi siihen iltaisin. Kyllä ainakin vielä tuntuu viihtyvän ihan hyvin, kovasti kiinnostaa toisella sivulla oleva tarra, roikkuvat lelut ei niinkään :D 



Helteet on ja pysyy, paitsi tänään on ukkosen takia lämpö laskenut alle 20 astetta. Tämä kämppä vaan pysyy kuumana vaikka minkä tekisi, aaargh! Ensi kesänä täytyy hommata sellainen ilmastointilaite, ei enää tälle kesälle jaksa ostaa vaikka ensi viikolle on luvattu niitä superhelteitä. Muutan Siperiaan ;(

Mutta iltapuuhiin tässä on alettava, jospa Helmikin olisi ilman isompia iltakitinöitä :)

Pst! Muumiarvontaa taas tulossa, pysykää kuulolla ;)

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Helle tekee hulluksi!!!


Silläkin uhalla, että kyllä ne pakkaset sieltä taas tulee ja sitten valitetaan kylmyydestä, niin kyllä minä nyt valitan tästä kuumuudesta!!! Tässähän tulee hulluksi itse kukakin! Ei se kesävauva olekaan niin helppo kuin luullaan. Itse tämän vielä jotenkuten kestää, mutta vauvasta huomaa miten nämä helteet vaikuttaa. Viime yö oli melko kreisi, ei nukuttu kuin ihan pieniä pätkiä kerrallaan ja sitten se kitinä ja kiemurtelu taas alkoi. Ollaan jo useampi viikko nukuttu lattialla koko konkkaronkka, miehen kanssa petauspatjalla ja vauva oli aluksi äippäpakkauksen laatikossa vieressämme. Jonkinaikaa sitä kesti, mutta vauva piti välillä sellaista ähellystä siinä ahtaassa laatikossa ja pungersi itsensä aina sinne ylälaitaan ja heilutti käsiään reunoille niin että kunnon pauke kuului niin luovuttiin siitä ideasta sitten. sen jälkeen nukkui omalla patjalla vieressämme, mutta se ei toiminut senkään vertaa. Ähinää ja kitinää, voiskohan vaikuttaa kun näki minut kokoajan? Jostain olen kuullut että vauva haistaa äidin, tai siis maidon jos on liian lähellä ja siksi nukkuu levottomammin. Mutta miten sitten ne jotka nukkuvat aina perhepedissä.? Noh tänään viriteltiin sitten tuo iso pinnasänky, johon saa mennä ensi yöksi nukkumaan. Päikkärit jo ottikin siinä. Mobile jonka äitini osti keväällä suurkirpputorilta, pääsi myös sänkyyn. En taida nyt virittää sitä katosverhoa tuohon.



Ei näissä helteissä olisi mitään ongelmaa, jos sisällä vaan pysyisi siedettävä lämpötila. Vaan ei, kun se on 30 astetta tai ylikin! Mikään ristiveto ja tuuletus ei auta, kun kämpän rakenteet on niin lämmenneet. Pakkanen tule jo!


Vauvalla on huomenna ristiäiset kotipaikallani jonne on siis 120 km matkaa. Äiti siellä on hiki hatussa kuuraillut ja laitellut paikkoja, sisko ja "anopit" on onneksi leiponut. Vieraita taitaa tulla melko paljon...



perjantai 18. heinäkuuta 2014

Kanttarellikastike ja kukkakaalimuusi

Lapsena en tykännyt ollenkaan sienistä. Vaikka vielä nykyäänkin olen melkoinen sihtisuu (mieheni käyttämä nimitys...) sienet ovat aikuisiällä päätyneet ruokavaliooni. Kauppareissulla tarttui matkaan litra kanttarelleja kun siinä kaupan edustalla niitä myytiin kojussa. Heti mietin, loihdinko näistä jotain piirakkaa vai mitä. Päädyin tekemään päiväruoaksi koska sille päivälle ei muita ruokasuunnitelmia vielä ollut ja vauvakin nukkui sopivasti päikkäreitä niin kerkesin jopa ruoan laittaa :)


Tässäpä tuttuun tyyliini melko suuripiirteiset ohjeet, minähän en aina mittaile tarkasti aineksia:

Kanttarellikastike

voita paistamiseen 
1 litra kanttarelleja
kuohukermaa n. 2 dl
valkoviiniä 1 dl
tuoreesta sipulinipusta pari tai muutama sipuli
tuoretta basilikaa
suolaa ja pippuria

Huuhtele kanttarellit kevyesti veden alla. Pilko, mutta jätä muutama koristeeksi. Pistä voita pannulle ja käytä siinä kevyesti koristeeksi jättämäsi sienet ja nosta erilliseen astiaan odottamaan. Pistä loput sienet pannulle ja kääntele. Lisää sipuli ja valkoviini, sen jälkeen kerma ja mausteet. 

Kukkakaalimuusi

1 kukkakaali
kermaa loraus
voita iso nokare

Höyrytä tai keitä (itse tykkään höyryttää) kukkakaali jonka olet pilkkonut palasiksi. Kun kaali on pehmennyt, ota pois ja lisää voita ja kermaa ja sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi muusiksi.






Oli hyvää :) vaikka en nyt karppaakaan niin tämä annos on melko karppimainen. Pysyin silti hyvin Painonvartijoiden pisteissäni.

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Läskeille kyytiä

Synnytyksestä on reilu kuukausi aikaa, ja raskauskiloja on lähtenyt 13 kg. Tuntuu että nyt paino on jämähtänyt, ja olenkin alkanut maltillisesti pudottamaan painoa. Kuitenkin vain maltillisesti, koska imetän vielä osittain. 



Painonvartijat loppui Suomesta (harmi!) olikos se vuonna 2010. Pudotin siellä aiemmin painoa n. 15 kg, mutta ei silloin oppi mennyt perille tarpeeksi. Nyt uusi yritys. Onneksi minulla on se materiaali vielä tallessa, joten pisteitä laskemaan siis. Alussa tehdään itselle testi, montako pistettä saa päivässä syödä. Nyt kun imetän, pistemääräni on korkeampi kuin normaalisti. Ruoat on jaoteltu pisteisiin, esim. kananmunassa on 2 pistettä. 

Joku voi sanoa, että eihän siinä laihdutuksessa ole mitään vaikeaa, syö vain vähemmän kuin kuluttaa. Eipä se ole niin yksinkertaista. Itse ainakin tarvitsen tällaisen "systeemin". Kaksi päivää mennyt, ja hyvin olen pysynyt ruodussa ja pisteissä. Edes makeaa ei tee mieli, suklaahan on minulle kuin huumetta mutta sitäkin saisi tällä systeemillä syödä, pisteiden rajoissa tietenkin.

Myös Raxun remppa-kirjaa aion käyttää apuna. Se on vähän karppauspainotteisempi, mutta hyviä vinkkejä siinä on ja ruokaohjeita. 

Tavoitteena saada hurjat 20-30 kg pois vuodessa. Hui. Mahdollista? Kyllä, jos itsekuria löytyy!

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Vauva tänään 1 kk

Onpa aika mennyt nopeasti! Kuukausi sitten synnytin pienen rakkaan ihmisen. Alkuviikkojen opettelusta ollaan tultu kuukauden ikään, ja oma varmuus vauvan käsittelyssä on vahvistunut ja on oppinut tuntemaan vauvaa paremmin ja ehkä jo tietää, mikä pienellä on milloinkin hätänä jos itkee ym. Tietenkin tämä on vieläkin opettelua, mutta kokoajan mennään eteenpäin.


Neiti on välillä melko temperamenttinen. Jos ei heti saa maitoa, alkaa melkoinen itkuvirsi :D mielellään ei edes päästäisi tilannetta siihen pisteeseen, koska ollessaan niin hysteerinen ei tahdo imemisestä oikein tulla mitään. Varsinkin jos on tissillä, menee se ihan raivoamiseksi vauvalla ja helpompi on antaa pullosta. Välillä ei se pullokaan auta, ennenkuin on ensin kunnolla rauhoittunut. Aamu- ja iltakiukkuja on nyt ollut melko paljon. Myös nukkumaan alkamisessa on omat haasteensa. Myös yöt ovat melko levottomia, kun vauva ei malttaisi nukkua vaan haluaisi seurustella. No onneksi nämä kaikki ovat vain vaiheita, joiden jälkeen tulee uusia vaiheita... ;) 

Vauva kannattelee päätä jo tosi hyvin, oikeastaan jo alle parin viikon ikäisestä näin on ollut. On myös tosi tarkkaavainen, seuraa lähiympäristöään tarkasti. Vaaleat hiukset näyttää kasvavan joka päivä enemmän ja enemmän. Vauva tuntuu jo isolta, saapa nähdä paljonko on kasvanut kun ensi viikolla on lääkäri.

Ollaan kierrelty jo kirppiksiä ja kauppoja kahdestaan. Hyvin menee reissut, nukkuen lähinnä. Jos sattuu heräämään ja kitisee, eikun pullo suuhun. Autolla kun liikutaan, vauva on mukana turvakaukalossa ja sitten ostoskärryjen sisällä. Vaunuilla ollaan käyty lähialueen kaupoissa, pitäisi nekin joskus tässä vielä pakata autoon ja lähteä vaikkapa jonnekin kauppakeskukseen niin helpompi liikkua. Mutta tosiaan vauvalla on hyvä oppia kulkemaan jo pienestä asti mukana, me kun ollaan melko reissaavaa sorttia, tai no kuljetaan autollakin pitkiä välimatkoja.

Omasta voinnistani sen verran, että hyvin olen jaksanut ja melkein heti synnytyksen jälkeenhän olisin ollut jo valmis lenkille. Haluttaisi aloittaa jo vatsalihastreenit ym kotijumppa ainakin kun tuota löysää on niin paljon, mutta ei vissiin saa aloittaa ennen jälkitarkastusta mitään isompia treenejä. Vaunulenkit on nyt riittämyt, ja ensi kuussa aloitan taas vesijumpan. Myös ruokavaliota täytyy taas alkaa fiksailemaan terveellisempään suuntaan. 

Synnytyskertomuspostauksen olen ajatellut tehdä ehkäpä, jos jollakin kiinnostaa maratonsynnytys...?

torstai 3. heinäkuuta 2014

Kuvakirjaa ja pääkipua

Ostin photoboxilta jo kotiutumista seuraavana päivänä kuvakirja-prepaidin, eli sellaisen että kun sen maksoi heti sai sen tarjoushinnalla ja on kuukausi aikaa tehdä sitä. Eilen sitten aloin sitä tehdä, ja huh on melko kova homma. Olen aiemminkin tehnyt kuvakirjoja, mutta silloin en ole pahemmin muokkaillut kuvia. Tähän kirjaan laitan kuvia vauvan ensimmäisestä kuukaudesta, ja kun suurin osa kuvista on kännykällä otettu, olen muokkaillut mm. terävyyttä ja kontrastia ja siinä menee eniten aikaa. Aikaa menee myös kuvien valikoimisessa, että mikä olisi paras. No en eilen sitten päässyt pidemmälle kuin kuvien lataukseen asti, ja niitähän tulee tässä vielä lisää. Sain Canonilta taas powershotin lainaan, joten sillä täytyy räpsiä mahdollisimman paljon kuvia vauvasta. Näitä mustavalkoisia kuvia tulee kirjaan melko paljon.




 Käytiin jo merenrannalla vaunuilemassa ja räpsimässä muutamia otoksia.



Pääkipu on tullut jäädäkseen synnytyksen jälkeen. Tuntuu ettei panadolikaan auta, ja minähän en yleensä edes särkylääkkeisiin koske. Johtuisikohan imetyksestä? Vettä olen koittanut juoda paljon, mutta en sitten tiedä onko se tarpeeksi sittenkään. Toivottavasti tämä on ohimenevää, tympeä vaiva kun juuri koskaan en ole kärsinyt päänsärystä. 

Vauva on ollut kiukkuinen hereilläollessaan, nyt taitaa olla se itkuisuusvaihe menossa... toivottavasti ei ainakaan koliikkia :/ on niin hirveää vaan katsoa kun toinen itkee eikä mikään meinaa välillä auttaa. Tissillä saa hirveän raivarin ja ollaankin syötetty nyt enimmäkseen pullosta, sekä omaa maitoa että korviketta. No pääasia että saa tarpeeksi ruokaa. Enkä ota paineita tuostakaan korvikkeen annosta... vaikka välillä ehkä vähän otankin :D 

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Isä ilman avioliittoa?

Vietettiin mukava viikonloppu tätilässä Syötteellä. Matkaa sinne tulee täältä Oulusta n. 145 km. Vauva oli koko piiitkän automatkan tyytyväisenä, tai noh kun pysähdyttiin kaupassa välillä iski nälkä joten siitä tuli pieni huuto. Vuorotellen sitten siipan kanssa käytiin kaupassa ja minä syötin takapenkillä :) 

Serkut ihastuivat tyttöön, ja hän olikin ihmeen rauhallinen koko reissun ajan. Siellä on kolme lasta, joista välillä lähtee ääntä melko paljonkin, oppipahan vauva nukkumaan metelissä. Tuli vain mieleen, miten hän nukkuu sitten täällä kotona kun on liian rauhallista... Täytynee alkaa pitämään televisiota tai radiota isommalla. Nukkuuhan tuo nytkin päikkäreitä sängyssään ilman ihmeempiä äänitehosteita. 

Kakkosvaunuja testaamassa



Vauva täyttää tällä viikolla 3 viikkoa, ja ihmettelin lauantaina miksei napatynkä ole vielä irronnut, sen kun kuulemmapitäisi irrota siinä parin viikon ikäisenä. No sitten se olikin tippunut vaippaan, kun täti pyöritteli vähän kovemmin aamupesulla navan aluetta topsi-puikolla. en tiedä ollaanko me vähän liian helläkätisesti puhisteltu sitä napaa vai oliko sattumaa että nyt sitten irtosikin. 

Serkku suukottelee



Hymyjä on saatu, vai onkohan ne sittenkin vain niitä uni-ilmavaivahymyjä... :) noihin masuvaivoihin on selkeästi muutes auttanut vauvahieronta! Jalkapohjista kun hieroo, alkaa sellainen rutina vaipassa että huh huh. Ja maha toimii. Ollaan myös annettu aamuin illoin disflatyl-tippoja, ja se d-vitamiinikin aloitettiin tosi varovasti ja vieläkin mennään yhdellä tipalla, sanottiin neuvolasta mitä vaan mutta en halua kiusata pienen masua enempää. Eiköhän sitä kerkiä saada tarpeeksi kuitenkin sitä deetä. 



Käytiin isyyden selvittämisessä. Mielestäni on typerää ja vanhanaikaista, että tuollainen käytäntö on vielä 2010-luvulla. Tai no voihan se käytäntö olla, mutta miksei sitäkin voisi hoitaa vaikka netissä? Olisi vaan rasti ruutuun-juttu. Sitäpaitsi mistäpä ne tietää vaikka avioliitossa syntynytkin lapsi ei olisi aviomiehen lapsi? Mutta juridisesi se menee noin... Eipä siinä, ei kyllä ollut iso juttu. Ei se virkailija nyt hirveästi kysellytkään. Yhteishuoltajuuspaperit siinä samalla täytettiin kun molemmat ollaan huoltajia. Se yllätti, että vanhemmat ovat elatusvelvollisia vielä lapsen ollessa yli 18-vuotias JOS lapsi menee lukioon opiskelemaan?? Tässä taas arvotetaan lukio ja ammattikoulutus, joka on minusta väärin. Vaikka itsekin olen lukion käynyt, on ammattikoulutus yhtä hyvä "saavutus", ehkä jopa parempi.