Kaksplus.fi

Kaksplus paraati

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

SOME-lakkoa

Tykkään lukea lehtiä saunassa. Muualla niitä harvemmin nykyään kerkeän lukea, ja tuon puolituntisen lauteilla haluan käyttää siihen että nostan jalat seinälle ja LUEN. Rästilehtiä on kertynyt paljon, viime kerralla otin kaapista erään Kodin Kuvalehden numeron 7/2012.

Minna McGillin pääkirjoitus kyseisestä lehdestä:

Tuhiseva tyttö

"Youtube saa kilpailijan, kun tytär löytää tietokoneelta perheemme vanhat videopätkät. Ne vievät hänet hetkessä vauva- ja taaperovuosiin, joita kymmenvuotias ei muista. Mutta muistanko minäkään? Riittävästi ainakaan? Vaikkapa sitä vuosien takaista syksyistä sunnuntaita, jota isä on videokameransa kanssa todistanut. 
Tytär ei taida olla vielä yhtä vuottakaan mutta on oppinut jo jotain merkittävää elämässä: painovoiman lain. Hän istuu syöttötuolissa ja lusikoi sosetta. Kun hän päästää irti lusikasta, se tipahtaa lattialle. Kun hän saa lusikan uudelleen käsiinsä, hän tiputtaa lusikan uudelleen. Ja uudelleen. Ja mitä useammin hän tempun tekee, sitä paremmalta se alle vuoden ikäisestä tuntuu. Hän hihkuu ja heiluu ja kikattaa, eikä saa tarpeekseen.
 Tytärtä naurattaa nyt ja taitaa vähän nolostuttaakin. Mutta minun on pakko tehdä asiaa keittiöön. Hakea pala talouspaperia ja pyyhkiä silmäkulmat. Miksi sä itket, kysyy lapsi, joka jo huomaa ihan kaiken. Vaikka parhaansa tekisi, ettei huomaisi. Miten tämän kaiken lapselle selittäisi?
 Elämänkulun ja siihen liittyvän väistämättömän haikeuden. Mennyttä ei sa takaisin, vaikka muistot jäävätkin. Ja paljon ihminen muistaa mutta vielä enemmän unohtaa. Jopa niitä arjen upeita pieniä hetkiä ja asioita, joita ei pitäisi. 
Unohtukoot kännykkä ja avaimet vaikka joka päivä, lupaan ne etsiä, kunhan muistan arjesta ja eletystä elämästä jotain oleellista. 
On jo myöhäinen ilta kun kirjoitan tätä. Tytär nukkuu vieressäni, poikkeuksellisesti tänä maaliskuun yönä. Niin kuin aina, kun isä on matkoilla. 
Katson häntä ja päätän painaa näyn mieleeni. Juuri tämän hetken.
 Ja äidin pienen tuhisevan tytön, pehmolelu kainalossaan."

Mainio teksti ja niin totta. Vaikka tekstissä ei suoraan viitata nykyiseen sosiaalisen median liikakäyttöön, itse koen sen niin että OLE ENEMMÄN LÄSNÄ. 

Olen aivan liian koukussa nettiin ja tiedostan sen. Facebookissa pitää roikkua ihan koko ajan, joskus jopa vauvaa syöttäessä! Täytyy olla perillä mitä mammaryhmissä tapahtuu, kirppissivustoilla myös pitää päivystää ettei mene mikään sivu suun. Instagramiin täytyy lisätä kuvia ja muutenkin olla kokoajan tavoitettavissa. Aika sairasta. Mutta se tuntuu nykyään olevan ihan normaalia. Kyläillessäkin kaikki näpläävät puhelintaan ja istutaan hiljaa. Jopa keskustellaan somessa vaikka istutaan vierekkäin. Haloo minä ja muut!! Mikä meitä vaivaa? Tätä blogia tykkään kirjoittaa, kun tämä on vähän niin kuin päiväkirja. Mutta aion rajoittaa muuta netin käyttöäni, ja uskon että se on vapauttavaa. 

Haluan olla läsnäoleva äiti Helmille, ja minun ei tarvitse ihan kokoaikaa ottaa kuvaa ja laittaa sitä someen samalla sekunnilla, vaan voin pelkästään nauttia ajasta tyttäreni kanssa. En halua, että hän muistaa lapsuudestaan sen että äiti on aina puhelin kourassa. En tarkoita tällä kirjoituksellani sitä, että esim. facebook olisi huono asia. Päinvastoin, olen saanut sieltä paljon vertaitukea mm. muilta äideiltä meidän ihanissa mammaryhmissä. Roikun siellä vain liikaa, ja se on ihan itsestäni kiinni. 

Laitan huomisesta alkaen itselleni ihan rajat joiden puitteissa saan olla tietokoneella tai puhelimella (muuten kuin soittaessa/vastatessa) päivän aikana, ja se määrä on 1,5 tuntia. Puolentoista tunnin aikana bloggaan (haastavaa kun tämä on aikaavievää mutta ehkä selviydyn), tarkistan facesta mitä kellekin kuuluu esim. mammaryhmissä ja piipahdan myös instassa ja luen muita blogeja ja uutisetkin voisin vilkaista. Ja jotta pysyn ruodussa, pistän terhakkaasti munakellon soimaan aina tietyksi ajaksi etten vain sorru.

Onnistunko? Kuka lähtee mukaan?


maanantai 27. lokakuuta 2014

Helmin eka flunssa ja syysloma

Täällä ollaan sairasteltu, ja sairastetaan vähän edelleen. Viime viikolla Helmiin iski flunssa, samoten minuun. Kävin ripsien ja kulmien värjäyksessä kun minulla oli vielä lahjakortissa sen verran saldoa jäljellä, ja oli kirvelevä kokemus. Kulmat onnistui hyvin, mutta sitä ripsien värjäysainetta meni silmiin ja kirveli niiiiin kovasti. Argh. Silmät vuoti valtoimenaan. Jonkin aikaa sitä kesti mutta sitten hieman helpotti. Seuraavana päivänä kuitenkin toinen silmä oli punainen ja rähmi ja myös näössä oli vikaa (hah on siinä kyllä muutenkin), seuraavana päivänä toinenkin koki saman kohtalon. Tuon jälkeen iski korvakipu ja pääkipu, sekä nuha ja kurkkukin kamalan kipeä. En tiedä olisko ollut jokin allerginen reaktio vai ihan sattumaa että tuli flunssa samalla. Vietettiin mukavat 4 yötä Syötteellä systerin luona, ja ah sain nukkua yön kokonaan yksin kun sisko oli Helmin kanssa eri huoneessa! Samoten nyt lauantaina sain nukuttua kun äiti oli yökylässä ja V työreissussa. Luksusta tuo nukkuminen! 

Tässä matkalla pudikselle


Pysähdyttiin mummin työpaikalla




Helmikin sillä reissulla tuli nuhaiseksi ja yskä yllätti. Hieroi myös silmiään kovin ja joitakin näppylöitäkin tuli, eikai vauvarokko? Siellä on myös 2 kissaa ja ajattelin että olisiko allerginen..mistä näitä tietää. 



Komeat lenkkimaisemat



Sairastelua lukuunottamatta oli oikein mukava viettää aikaa tunturissa, siellä kun on jo kunnon talvi. Oli täällä Oulussakin sillä välin satanut lunta, mutta se suli jo pois viikonlopun aikana kun tuli kunnon monsuunisateet ja nytkin tuolla on myrsky. Lenkille pitäisi lähteä mutta tuulihan vie nuo vaunut... itselläni on vielä tätä vararavintoa yllinkyllin joten jospa se minut jättäisi rauhaan. 

Roki ja Haiku leikkii


Ei nuo matkikset oikeasti kovin hyvin rullannu lumella...


Tietenkin pelattiin trivialia, ehkä paras peli ever



Hiihtokelit




Pikkupotilas alkaa jo hieman tervehtymään, ja minäkään en ihan niin tukkoinen enää ole. 


sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Kun Demi niin minäkin

Kiljuvan Pikkunälän Demillä oli hieman epäonnistunut ostos eBaysta, ja hän jakoi kuvan facebookissa ja blogissaan. No piti itsellänikin hieman tilailla, mutta oma ostokseni oli ehkäpä onnistuneempi.

Tämän tilasin...


...ja tämän sain.


Olen oikein tyytyväinen kahden euron ostokseeni, varsinkin kun koko kellon sai edullisemmin kuin täällä olisi rannekellon paristo maksanut ja tuohon se sisältyi. Tosin en ole aivan vakuuttunut noiden "timanttien" pysyvyydestä. 


Saattaahan ne timangit pysyäkin jonkin aikaa, olen ihan semi-optimistinen :D


Onnistuneita eBay-ostoksia on takana paaaaljon. Aikanaan tuli tilailtua hiuksia sieltä, pidennyksiin siis. Aitoja hiuksia sieltä saa n. 30 eurolla, ja laatukin on ihan hyvä. Vaateostotkin on siellä useimmiten osunut minulla nappiin, ja jos ei niin olen pistänyt vaatteen kiertoon. Jotkut yksityiskohdat on joskus erilaisia kuin kuvissa. 

Vauvan pääpantoja on tullut tilailtua useampi, ovat niinkin edullisia kuin alle euron kappale.


Välillä paketteja on jäänyt välillekin, mutta aina ovat lähettäneet uuden samanlaisen tuotteen kuin kadonnut. 

Tottakai minä suosin suomalaista ja silleen, mutta joskus sitä haluaa vaan saada hieman edullisemmin jotain. 

Ehkäpä seuraavana eBay-hankintalistalla olisi sellaiset tunnelmavalopallot vai mitkä ne on, hmmmmm.




tiistai 14. lokakuuta 2014

Helmin 4 kk neuvolakuulumiset


Meidän tyttö on jo 4 kk, aika hurjaa! Vastahan minä kärvistelin synnärillä kamalissa tuskissa kun koitettiin käynnistää synnytystä ja tulihan se uusi elämä sieltä lopussakin. 

Lääkärineuvola oli viime viikolla. Kaikki oli ok, katsottiin myös korvat ja ikenet kun tuntuu että kylläkait niitä hampaita jo tulee kun kokoajan pitää mussuttaa harsoa tai nyrkkiä ja voi sitä kuolan määrää! Ei näkynyt vielä mitään, mutta voihan se silti vaivata kun eikös niitä hampaita melko pitkään tehtailla. Korvat oli myös puhtaat. 

Mittoja (suluissa syntymämitat)

Paino 7350 g (3615)
Pituus 63,5 cm (50)
Pipo 40,6 cm (35)

Niistä käyristä en niin perusta, on siellä välillä sanottu että keskikäyrillä mennään mutta en ole asiaan enempää perehtynyt, kasvakoon omaan tahtiinsa.

Neljän kuukauden iässä meillä...

-harjoitellaan kovasti kääntymistä selältä mahalleen, vielä ei itse onnistu mutta jos äiti tai isä vähän avittaa niin onnistuu

- nukutaan yöt huonosti, heräilyjä on n. 5-10 kertaa yössä

-syödään jo vähän kiinteitä, tosin nyt pidetään taukoa jos se hieman rauhoittaisi noita öitä

-nauretaan välillä jo ääneen, varsinkin jos äiti pörisyttää poskia tai masua kuuluu maailman ihanin nauru

-päikkäreitä nukutaan ihan hyvin, yleensä yhdet n. 3 tunnin päiväunet ja parit pienemmät

-jutellaan kovasti

-syödään sormia ja kuolataan paljon

-puklaillaan ahkerasti, äitin tissien väliin on hyvä tähdätä

Joo-o yöt on meillä erittäin levottomia. On jopa ikävä niitä aikoja kun vauva söi VAIN 3 tai 4 kertaa yössä. Nyt on ollut jo yli viikon sellaisia öitä että herätään puolen tunnin-tunnin välein kätisemään jostakin, ei aina edes syö vaan vaatii tuttia mutta sylkee sen sitten kuitenkin pois. Eräänä yönä koitettiin sitä että otetaan viereen nukkumaan, ja nukkuikin melko hyvin. Seuraavana yönä taas viereen, ei mennytkään yhtä hyvin kuin edellisenä yönä vaan kätinää ja kitinää oli taas. Muutenkin tuo perhepetihommeli on vähän kyseenalainen meillä, tai no ei siinä pysty itsekään nukkumaan kun pelottaa että joko itse tai mies kierähtää vauvan päälle ym. Joten ei mielellään sitä. Aamuisin kyllä otan viereen kun V lähtee töihin. Viime yönä kokeiltiin että Helmi nukkuu äippäpakkauksen makuupussissa, kun ajattelin vähän josko hänellä on kylmä öisin. Meni ehkä hieman paremmin yö. Toki heräili edelleen usein, mutta rauhoittelussa ei mennyt läheskään niin kauan kuin yleensä. Annoin hieman maitoa jonka jälkeen vaihdoin tutin suuhun ja siitä jatkoi unia taas seuraavaan herätykseen. Kateellisena välillä luen muiden vauvoista jotka nukkuu läpi yön heräämättä, mutta ajattelen sitten että tämä on meidän vauva ja meillä menee tämä asia näin, jossakin toisessa asiassa saatetaan päästä helpommalla.

Ei auta surkutella vaan lähteä ulos ja lenkille tuonne ihanaan syyssäähän, kivaa päivää teille! :)





sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Kotiäidin pään päivitys

Uusi tukka, upee fiilis! Kyllä se vaan piristää kun saa ulkonäköään päivitettyä, varsinkin kun enimmäkseen on kotosalla harakanpelättimen näköisenä eikä jaksa oikein panostaa.

Olen jossakin vanhemmassa postauksessani kirjoitellutkin hiushistoriastani. Kaikenlaista tyyliä on tullut kokeiltua, mutta nykyisin pysyn melko neutraalissa mallissa. Joskus olisi kiva oikein repäistä, mutta ehkä sen aika tulee myöhemmin.

Pääsin käymään vuonna 2003 perustetussa parturi-kampaamo FIXissä, joka sijaitsee täällä Oulussa Isokadulla.  


Viihtyisä paikka





Uudet hiukset minulle loihti Kirsi. Meillä kyllä synkkasi hyvin, ei paljon hiljaisia hetkiä ollut kun juttua riitti :D jotkut tykkää istua hiljaa kampaamon tuolissa lehteen syventyen, mutta itse tykkään porista niitä näitä, varsinkin kun on paljon yhteistä niin tarinaa tulee. 

Ensiksi hieman kartoitettiin hiusten kuntoa ja pohdittiin mitä tehdään. Tyvikasvu minulla oli kasvanut useita senttejä, edellisestä värjäyksestä kun oli aikaa puolisen vuotta. 

Lähtötilanne


Tyvi siis sai uutta väriä ja kuivat latvat saksittiin pois. Otatukkakin sai uuden muodon. Myös sävyte tuli päähän, joka toi kuontaloon kirkkautta. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen!


Lopuksi vielä rennot kiharat. Voii kun olisikin ollut johonkin "hienompaan" tilaisuuteen meno, itse kun en usein jaksa näperrellä hiusten kanssa mutta ehkä nyt kunnostaudun siinäkin.



Suosittelen lämpimästi FIXiä muillekin, ja itsekin aion vielä palata sinne!








perjantai 10. lokakuuta 2014

Vähän erilainen äiti-lapsikoru

Jo ennen Helmin syntymää mietin että olisi kiva saada sellainen äiti-lapsikoru. Jotkut saavat niitä lahjaksi, toiset ostaa itse. Katselin eri vaihtoehtoja, ja esim. Kalevalakorun mallistossa on tällainen:


Melko kallis, ottaa sitten kultaisena tai hopeisena ja onkohan niitä pronssisenakin? Ihan kaunis, mutta tuntuu että tosi monella on samanlainen, enkä ehkä halua tehdasvalmisteista. Mieleen tuli myös tilata Kulkurin HopeaPuodista persoonallinen koru, siellä on mm. oman äitini tekemiä kauniita käsintehtyjä hopeakoruja. En sitten kerinnyt kun sain lahjakortin Vernada-puotiin ja tilasin sieltä ihanan riipuksen Helmin kuvalla.



Ketju olisi pitänyt tilata erikseen, mutta en tilannut vaan laitoin riipuksen jo kotoa löytyneeseen Kulkurin HopeaPuodin ketjuun. Tykkään korusta niiiin paljon! Ja on taatusti persoonallinen, oman pienen rakkaan kuvalla ja nimellä varustettu. Näin jälkikäteen hieman harmittaa, kun en silloin hoksannut lisätä vielä syntymäaikaa tuohon. Älkää tehkö samaa virhettä jos tilaatte :D 

Korun toisella puolella Johanna Kurkelan laulun tärkeät sanat:

Kaunis pieni ihminen
Sä olet
ainutlaatuinen

<3


Jos lapsia joskus tulee lisää, voisi ketjuun tilata sydämet heidänkin kuvillaan. 


Tuosta tulikin mieleen että eipä ole ainakaan viime öinä käynyt mielessäkään se useamman lapsen tulo, sen verran huonosti täällä on nukuttu. Helmi herää puolen tunnin ja tunnin välein. Ei syö edes joka kerta, vaan kitisee ja itkee ja tutti pysyy hetken suussa. Huoh, jos joku näki minut asioilla toissapäivänä olin varmasti melkoinen zombie, niin väsynyt olin. 


Parempia öitä odotellessa.



keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Eipähän tartte käydä Hulluilla päivillä

Huohh onhan se selvä ettei nämä äippärahat mitään huikeita ole. Mutta jos tilille jää vain pari kymppiä vuokran ja laskujen jälkeen eikä kaikkiin edes riitä, niin missä on vika? Minussa itsessäni tietenkin. Ehkä on tullut shoppailtua liikaa, vaikka tietää ettei olisi varaa ylimääräiseen. Sitten se on sellaista soutamista ja huopaamista, että myy jotain pois, mieluiten nettikirppareilla kun sieltä saa rahan suoraan tilille. Loputon suo. Toki on parempiakin kuukausia, ja enhän minä ainoa aikuinen tässä taloudessa ole. Mihin ne rahat sitten menee? Tällä hetkellä kun syön pelkkiä pussikeittoja, ruokaan menevä raha on siinä. Vesijumppaan menee vitonen per kerta.  Kirppareilla käyntiä olen jo vähentänyt, sinnekin sai viikossa menemään useita kymppejä. Nettikirppareilta tulee liian usein ostettua Helmille vaatteita varastoon asti, siitä voi karsia. 



Säästöön ei juurikaan rahaa jää, mutta olen laittanut nyt itselleni yhden säännön: Jos saan jotain entistä myytyä, silloin saan ostaa jotakin samanarvoista tai edullisempaa tilalle. Tai pistää säästöön. Harvemmin sitä sinne kyllä päätyy...

Olisi upeaa päästä joskus ulkomaille, mutta eihän sitä säästämättä pääse Ruotsia kauemmas. Haaparanta, jeejee. Köyhän naisen Riviera :D :D 

Stockalla olisi taas Hullut päivät. Selasin kuvastoa, ja ei siellä kyllä edes olisi niin montaa mielenkiintoista asiaa jotka olisi PAKKO saada. Eipä siis tule edes mentyä kiusaamaan itseäni. 

Kunhan jää kotihoidontuelle, eihän siitä jää käteen paljon mitään?? Pakko hommata joku lisäduuni.

Lottovoittoa odotellessa. 

Mitä säästövinkkejä teillä olisi?

tiistai 7. lokakuuta 2014

Nyt me ollaan Kaksplussalaisia!



Ilokseni ilmoitan, että Arjen miljonääri saa kunnian olla yksi Kaksplussan uudesta yhdestätoista blogista! Kaksplussan sivuilla on jo aiemmin ollut monta kivaa perheblogia, ja nyt mukaan pääsi 11 uutta blogia. Olen todella innoissani tästä uudesta kuviosta. Ulkoasussa tämä ei aiheuta suurempia muutoksia. Sivupalkissa näkyy kaksplusblogien karuselli jossa näkyy muiden bloggaajien uudet postaukset. Blogiini pääsee edelleen samalla vanhalla osoitteella, mutta se löytyy myös osoitteella http://blogit.kaksplus.fi/blogi/arjenmiljonaari ja täältä löytyy muut blogit, käyhän tutustumassa niihin :)

Vaikka olen melko tuore bloggaaja (blogini perustin alkuvuonna 2014) on hienoa, että näinkin "pieni" ja uusi blogi pääsee kaksplus-yhteisöön. Koko ajan haluan kuitenkin kehittyä ja tulevaisuudessa myös panostaa blogin ulkoasuun, pienin askelin mennään. Tai no tämähän oli todella suuri askel, mutta siis pienin askelin itse panostan blogiini ja toivon että viihdytte. Vaikka haluankin pitää blogin omannäköisenä, otan mielelläni vastaan parannusehdotuksia teiltä lukijoilta. Arvontoja haluan pitää teille edelleenkin säännöllisesti, oli kyse sitten blogiyhteistyö tai omakustanteinen arvonta. Ilahdun myös kommenteistanne :)


Lämpimästi tervetuloa uudet lukijat, ja vanhoille lukijoille: Kiitos kun olette olleet mukana, toivottavasti saan pitää teidät myös jatkossa täällä :)

toivottelee

Helmi ja JohaNna