Kaksplus.fi

lauantai 29. marraskuuta 2014

-13 kg

Tähän väliin hieman punnituskuulumisia. Se eka kymppihän lähti kuukaudessa, mutta sen jälkeen tahti hiipui ihan omien valintojen takia ja kyllähän (teko)syynä voin käyttää sitä flunssaa ym. Sain kuitenkin pidettyä painon samassa lukemassa kuukauden ajan, eli ei lähtenyt paino nousemaankaan vaikka söin välillä miten sattuu. Siitä olen mielissäni että paino ei noussut, vaan on taas lähtenyt laskemaan tasaisesti alaspäin. Vaikka poikkesin polulta, pidin takaraivossa kuitenkin jo opitun asian että ei lähtenyt herkuttelu ihan lapasesta. Vielä on kuitenkin paljon opittavaa. Nyt on lähtenyt tasan 13 kiloa, ja onhan se hyvä määrä. Tavoitteeseen on silti piiitkä matka ja siihen, että saan myös pidettyä painon kurissa aina. Taso tasolta noustaan ylöspäin, mutta vielä muutamia viikkoja mennään pusseilla. 



Oma olo on hyvä ja myös kehut hoikentuneesta ulkonäöstäni lämmittää mieltä. Taannoisen kantoreppupostauksen kuvat oli omastakin mielestäni onnistuneet, olihan kuvaajana lahjakas äitini. Jotenkin hän sai minut näyttämään ehkä hoikemmalta niissä kuvissa kuin todellisuudessa olen, tai sitten en vaan itse tajua että on tässä hieman hoikistuttu :D Sehän siinä on jos tässä melko lyhyessä ajassa lähtee reilusti painoa pois, miten pää pysyy mukana. Näenkö itseni edelleen lihavana vaikka pääsisin normaalipainoon? Se jää nähtäväksi.

tiistai 25. marraskuuta 2014

Tee se mikä täytyy

Reissussa ollessamme Helmi nukkui kaksi yötä vähän paremmin, jopa pelkästään kolmella syötöllä. Viime yönä taas arki palasi öihimme... Huoh. Eikö se tykkää nukkua tuossa sängyssään kun matkasänky nukuttaa paremmin? Päätyä on kohotettu, uusi muotoutuva patja ostettu, on unipussia, makuupussia, kaikkea. Ei siihen mikään auta, uskottava se on. Olen kuullut että tällaisia öitä voi olla sinne kahteenkin vuoteen asti tai jopa vieläkin pidempään. Jossakin sumussa sitä vaan porskutetaan menemään, ei muuta voi. Ja ei siinä, on päiviä jolloin on niin täynnä energiaa huonoista unista huolimatta, jaksan käydä vesijumpassa, mammatapaamisissa, touhuta kaikenlaista. Tai sitten on näitä päiviä, jolloin Helmin kanssa lekotellaan aamulla pitkän sängyssä katsellen Emmerdalen uusintaa telkkarista. Haittaakse? Tuostakin voisi kehitellä jonkin syyllisyydentunteen itselleen, vaan eipähän jaksa. Ei kai vauvallekaan kokoajan tartte olla niitä virikkeitä, eikö riitä että on läsnä ja tuskin se saa traumoja jos leikkii itsekseen lattialla että äitikin voi touhuta vähän omiaan. Perhekerhossakin neuvolan mukaan kuulemma pitäisi käydä, miksi? Me nähdään muita vauvoja ja äitejä muissa paikoissa, silloin kun sopii. Ei tosiaankaan jakseta herätä niin aikaisin että oltaisiin jo yhdeksältä perhekerhossa. Tai no ollaan ehkä hereillä mutta kaikki aamutoimet vie yllättävän paljon aikaa. Nou thänks. Ehkä jonakin aamuna tuossa keväämmällä eksytään sinnekin, katsotaan. Esikko-kerho kyllä kiinnostaisi, se olisi hieman inhimillisempään aikaakin. Mutta ei ole tullut sinnekään lähdettyä. Muskarit, vauvauinnit... Kaikenlaisia suunnitelmia sitä oli silloin odotusaikana omassa päässä, mutta on mentävä oman jaksamisen mukaan. 

Olenkin ottanut uudeksi motokseni: Tee se mikä täytyy. Ainoa asia mikä ehdottomasti täytyy tehdä on hoitaa Helmiä. Kotityöt kerkiää hoitaa myöhemmin jos ei aina jaksa, jos meille tulee vieraita on turha stressata sotkusta. Kyllä kaikki ehkä ymmärtää että ei vauva-arjessa se siivous välttämättä ole pääasia. Sitäpaitsi on kotoisaa kun ei ole liian siistiä. Menen harrastamaan silloin kun jaksan. Pyykkikorin sisältöä ei tarvitse kerralla saada pestyksi. Pussilakanat kerkiää vaihtaa vaikka kuukauden välein. Teen soseita itse silloin kun siltä tuntuu ja jaksaa, muulloin Helmi-parka joutuu tyytymään Pilttiin. 

Nyt kun olen ollut melkein puoli vuotta äiti, osaan ottaa hieman rennommin. Uusille tai tuleville äideille vinkki: älä herrantähden mene googlettamaan joka asiaa. Siitä tulee vain entistä suurempi stressi kun pohtii, onkohan vauvalla nyt se ja se hätänä. Alkuaikoina etsin tietoa vauvan itkusta ja huonosti nukutuista öistä, vähän niinkuin lohtua että eihän tämä vaihe voi ikuisuuksia kestää. No ei varmaan kestä ikuisuuksia (tarpeeksi pitkään kuitenkin), mutta jos menet googlesta lukemaan toisten huonoja kokemuksia niin ei se ainakaan auta. Päivä ja yö kerrallaan. Myös suorituspaineita voit saada, kun siellä lukee miten mallikkaasti tulisi toimia ollakseen hyvä vanhempi. Tee niinkuin itse tahdot, tee se mikä täytyy.



Niinkuin Haloo Helsingin biisissä lauletaan, ei kasvatus löydy googlesta.

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Ergobaby-kantorepun testaus ja ALEKOODI

Ajeltiin Helmin kanssa kotikotiini viikonlopuksi "maalle". Sain taannoin testiin Babylandilta Ergobaby 360 kantorepun, ja halusin päästä kokeilemaan sitä ihan ulkokäytössä retkeilyn merkeissä. Sisällä ollaan tätä jo käytetty ja hyväksi todettu, mutta itseäni vähän mietitytti miten se toimii ulkovaatteiden kanssa (onko liian "tönkkö" tms.).


Repusta sanottua (Babylandin sivuilta):

"10 vuoden kokemuksella ergonomisesta muotoilusta Ergobaby on kehittänyt Ergobaby 360-kantorepun yhdessä lääkäreiden, kätilöiden, kantokonsulttien ja vanhempien kanssa.
Ergobaby 360 on lasten kantamisen vallankumous koska se tarjoaa, ensimmäisen kerran, ergonomisen kantoasennon kun kannat lasta kasvot ulospäin vatsalla. Siten Ergobaby 360 on ainoa kantoreppu markkinoilla jossa lasta kannetaan luonnollisessa sammakkoasennossa neljässä eri kantoasennossa (vatsalla kasvot kantajaan päin ja ulospäin, selällä ja lonkalla)

NELJÄ ERGONOMISTA KANTOASENTOA
Ergobaby 360 on vallankumous, nyt vanhemmat voivat valita neljän asennon välistä: kasvot kantajaan päin, kasvot ulospäin, lonkalla ja selällä.

MAKSIMAALINEN MUKAVUUS VANHEMMALLE
Uusi innovatiivinen vyötärövyö sekä pehmustetut olkahihnat antavat optimaalisen painojakautumisen.

MUKAVUUS JA ERGONOMIA LAPSELLE
Kulhomuotoisen istuimen ansiosta lapsi istuu aina ergonomisessa asennossa jossa lonkat ovat eteenpäin ja selkä pehmeässä kaaressa, ns. sammakkoasento."


Hetken aikaa meni että sai säädettyä repun sopivaksi, ja sitten mentiin metsään. 


Helmi tuntui viihtyvän repussa hyvin, myös itselläni oli varma olo että on hyvin kiinni eikä pääse tippumaan tai ole huono asento.


Minulla on selkävaivoja, mutta tämän repun ansiosta vauvan kanssa on mukava kävellä hieman pitempikin reissu.


Vyötärövyö oli hieman hankala saada itse kiinnitettyä tarpeeksi tiukalle. Muita moitteita en ainakaan vielä ole repusta havainnut.


Kuvat otti: Äiti

Tarpeellinen vekotin siis tällainen kantoreppu, varsinkin jos on liikkuvaa sorttia eikä aina halua mennä vaunuilla. Vaunuilla ei myöskään kaikissa maastoissa pääse. Myös kirppiksellä ollaan Helmin kanssa käyty reppuilemassa, ja on kätevää kun vaunut tai rattaat ei tuki ahtaita käytäviä.

Ja ei ollut liian tönkkö toppavaatteiden kanssa :)

http://www.babyland.fi/ tarjoaa blogini lukijoille alennuskoodin blogi10 jolla saa -10 % kaikista Babylandin tuotteita, ja se on voimassa vuoden loppuun asti. 





keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Joulukorttiotoksia

Jo aiemmin syksyllä toteutin tämän Helmin kanssa, mutta en ollut aivan tyytyväinen kuviin joten tänään uusi yritys. Eli pitihän se prinsessa pukea jouluisiin asuihin ja hieman räpsiä kuvia, niistä vaan on nyt vaikea valita parasta jonka teettää korteiksi. Haastavaa kuvauksista teki valon puute, on niin pimeitä nämä päivät :( malli jaksoi olla aurinkoinen, pientä kitinää oli kyllä havaittavissa loppuvaiheessa :D Helmi on kyllä tottunut siihen että äiti on aina räpsimässä kuvia. Tällä kertaa kaivoin ihan järkkärin naftaliinista ja otin kuvat sillä. Pitäisi tosiaan käyttää enemmän sitä, mutta äh kun pitäisi myös opetella kaikki säädöt yms. Kännykällä on niin helppo ottaa, mutta tottakai järjestelmäkameralla tulee paremmat vaikkei minulla mitään huippuobjektiiveja siinä olekaan.

Tässä muutama otos joita en ole vielä muokannut "sopivaan kuntoon".





Täytyy vielä rajata ja säätää kontrastia ym. Tykkään kyllä säätää näiden kuvien kanssa, mutta olisi mukava kun jo heti kuvan ottohetkellä osaisi kamerasta laittaa ne oikeat käsisäädöt päälle. Vielä joskus.

Täytyy tästä nyt alkaa valitsemaan paras kuva albumista, vai teettäiskö kaikki? :D

perjantai 14. marraskuuta 2014

Ihana GUGGUU ja 5 kk neuvolakuulumiset

Olen jo pitkään kuolannut Helmille semmoista ihanaa Gugguun jumpsuittia ja tupsupipoa, mutta korkea hinta on vielä ollut este tilaamiselle. Etsiessäni nuita asuja törmäsin ihanaan Lumilapset-verkkokauppaan, jonne pääsee täältä. Voi mitä kaikkea "karkkia" siellä olikaan, Helmi saisi alkaa kirjoittaa joulupukille. 


Kuvat täältä

Olen vähän kuullut, että noissa on melko pienet koot joten pitäisi varmaan ottaa jo kokoa 80 oleva puku. 

Niin tosiaan, Helmikin täytti 5 kuukautta ja keskiviikkona oli neuvola. Hyvin kasvaa neiti, painoa oli jo yli 8 kiloa ja pituuskin 67 cm. Kaksi piikkiä tuikattiin reisiin ja viimeinen annos rotaa annettiin suun kautta. Hyvin meni taas, ihan pienet itkut tuli piikeistä mutta nopeasti rauhoittui. Nyt vaan tuntuu kovilta ne pistokohdat, mutta taitaa olla normaalia. Yöuniin vaikutti selvästi (jos ne nyt enää huonommin voi mennä) kun viime yönä heräiltiin alle tunnin välein... Kokoajan kitinää, eikä rauhoittunut ennen kuin sai pikkuhuikat maitoa. Se on ihan pelkkä tapa tuo yömaito ja neuvolassakin sanottiin että yhdellä tai kahdella syötöllä pitäisi selvitä, mutta en jaksaisi huudattaa. Koitin sitä tassuttelumenetelmää eli hentoa unikoulua jo, mutta nyt rokotusten jälkeen se on yhtä tyhjän kanssa. Katsotaan sitä sitten muutaman päivän päästä uudestaan




lauantai 8. marraskuuta 2014

Miikkarikutsut (vaatetaivas...)

Keskiviikkona oli jälleen me&i-kutsut ja pääsi hypistelemään malliston lisäyksiä. Ihme homma vaan kun kaikki kutsut ei ollut mennyt perille facessa, höh no se taas temppuilee. Oli onneksi kuitenkin neljä ihanaa vierasta jakamassa illan. Kivoja uutuuksia oli tullut mallistoon lisäyksenä, mutta silti tilasin Helmille vain sydänpyllypöksyt. Sen samaa sarjaa olevan mekon tilasin viime kutsuilla. Äiti tilasi joululahjaksi myös Helmille iiihanat siilihaalarit! Ei malttaisi odottaa että pääsee pukemaan ne, siihen vaan vierähtää vielä tovi kun kokona on 74/80, ei kannattanut ottaa 62/68 kun nyt jo on käytössä koon 68 vaatteet niin saattaa mennä pieneksi nopeaa. On ne miikkarin vaatteet vaan kyllä melko pitkäikäisiä, tuoreessa kuvassa on pöllöpyllyt kokoa 50/56 :D



Vaan ei nuo enää pitkään mene jalkaan.


Olin tällä kertaa vähän leipomaan, turvauduin tuommoseen valmiskakkuun mutta piirakan sentään tein ihan ite. Pakkasessa kyllä piti olla leipomaani omenapiirakkaa mutta se oli kadonnut parempiin suihin...


Kirppislöydöt eli festivo-kynttilänjalat ja kynttilät koristivat pöytää


Siinäpä niitä ihanuuksia



Pitihän ne uudet kutsut varata jo ensi helmikuulle, kun uusi mallisto ilmestyy. Aina sieltä on pakko ainakin yksi kauden pipoista saada. Hullu? Ehkä.

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Helmin ensimmäinen ulkomaanmatka

Piipahdettiin pyhäinpäivänä Haaparannassa, joten Helmi pääsi elämänsä ekaa kertaa Ruotsiin :D masussa tosin oli jo viime joulun aikaan kun siellä käytiin. Ei mitään ihmeellistä asiaa sinne ollut, mutta lähdettiin käymään kun V:n äitikin oli meillä yökylässä viikonlopun ja kaupat oli lauantaina kiinni paitsi ideaparkkihan olisi ollut auki, sinne kaaokseen ei ihme kyllä ollut hirveää hinkua joten päätettiin suunnata muille maille. Käytiin tietenkin Candy worldissa...


...ja ikeassa oli taas hyvät pöperöt...



...isi toimi kuvaajana...


...Helmi sai ihanan pandakarhun, lampaantaljan ja jumpsuitin jonka nimesin "feikki-gugguuksi" ;) tuo jumppis maksoi 199 kruunua eli reilun parikymppiä euroissa. 


Mukava reissu oli, Helmi oli kiltisti koko matkan. Autossa nukkui mutta paikanpäällä oli hereillä lähes kokoajan. Muutenkin nykyään on päivällä pidempiä aikoja hereillä, ja päiväunet on lyhentyneet. Saisi vaikuttaa myös niihin yöuniin.

Äh ei se somelakkoilu nyt oikein onnistu. No okei, ne ensimmäiset päivät meni ihan ookoosti, mutta sittenhän se taas ryöstäytyi käsistä. Olen kyllä vähentänyt, mutta en niin paljon kuin halusin. Nyt siis uusi yritys. On se kumma että tällaiseenkin asiaan voi jäädä koukkuun. 

Minulta jo kyseltiinkin eräässä kommentissa mitenkäs se laihdutus edistyy. Noh se edistyy, mutta hitaammin kuin toivoin. Ja sekin on vain itsestäni kiinni. Kuukaudessa kyllä lähti 10 kiloa pois, mutta sitten tuli repsahdus jos toinenkin, ja nyt viimeisimpänä vitsauksena kipeänä oltuani ei pussikeitot ole maistunut entiseen malliin. Olen niitäkin popsinut (tai no hörppinyt on ehkä parempi sana) mutta siinä sivussa mennyt suuhun myös muuta, huoh. Ja pitihän se tuolla ikeassakin syödä kunnolla. Kokonaispudotus tällä hetkellä taitaa olla n. 12 kg, ja tästä jatketaan eikä lannistuta. Uusi punnitusaika vaan täytyisi saada sovittua. On tässä nyt erona se aiempiin laihdutusyrityksiin verrattuna, että en heitä kirvestä kaivoon heti kun sorrun herkuttelemaan, vaan jatkan matkaa eteenpäin paremmalla tiellä vaikka poikkesinkin polulta. Jotain olen sentään oppinut. 

Sekin ärsyttää, etten ole päässyt vesijumppaan tai muutenkaan isommin liikkumaan nyt räkätaudin aikana. Noo parannellaan nyt kunnolla. 

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Ideapark avattiin Ouluun, siis iiiik.

Huh huh, olisin ehkä jättänyt menemättä mutta tulipahan käytyä. Perjantaina siis Ouluun tuli kauan odotettu Ideapark. Sitähän vissiin oli suunniteltu jo usean vuoden ajan, ja nyt se tapahtui, Zeppeliini sai kilpailijan. 

Perjantai-aamu valkeni kylmänä, pakkanen oli jäädyttänyt auton ikkunat. Pakkasin Helmin kyytiin ja ihan tarkoituksella en tähdännyt ihan kymmeneksi sinne parkkiin, onneksi... Moottoritiellä nimittäin selvisi että sinne on muutama muukin menossa. Toki tuo oli tiedossa, mutta huhhei mitä hommaa. Videosta selvinnee enemmän... Vähän ennen tuota tuli paljon jarrutuksia ja itse onneksi siirryin toiselle kaistalle, huomasin taustapeilistä kun takanani oleva auto jarrutti kovasti ja meni penkkaan, meinasi osua meihin.



Käytiin kääntymässä eri rampilla ja silti jonotettiin reilu puoli tuntia. Ihmeen vähän aikaa siis. Kun päästiin the paikkaan, eihän siellä tietenkään autoa saanut mihinkään vaan ajeltiin pilistä kuten muutama muukin ja vein suosiolla auton vähän kauemmas läheisen koulukeskuksen pihaan ja jatkettiin matkaa rattailla. 




Sisään kun päästiin oli meininki kuin kunnon turistirysästä :D jestas. Ihmisiä poukkoili sinne tänne, lapsiperheitä oli paljon. Hieman jo ajattelin että eikö ihmiset ole töissä, kun oli siellä muitakin kuin lapsiperheitä. No ehkä ne oli ruokatunnilla piipahtamassa ostoksilla ;)

Helmi ja julkkis :D



Ilmainen tavarahan kiinnostaa ihmisiä. Olisin minäkin voinut kelpuuttaa sen Tokmannin ämpärin, jonka sisällä olisi mahdollisesti ollut sadan euron lahjakortti. Nekin oli kuitenkin jaettu minuuteissa. Selvittiin muutenkin 20 eurolla koko reissusta, Helmille ostin 2 vaippapakettia ja pääpannan. 



Tulipahan nähtyä sekin paikka, ehkä tulee käytyä uudestaankin.