torstai 26. helmikuuta 2015

Lapsuuden kirjekaveri

Tapasin viime viikolla henkilön, jonka olen tuntenut vain kirjeiden välityksellä ja siitäkin on useita vuosia aikaa. Kyseessä oli ihana kirjekaverini lapsuus- ja nuoruusvuosilta. En enää muista, mistä löydettiin toisemme. Siihen aikaan ainakin minulla oli ilmoitus esim. Eläinmaailma-lehdessä, että haluaisin kirjekavereita toisista lähes samanikäisistä. Ilmoituksia oli paljon. Nykyään ei sellaisia enää näe, kun on some. Itselläni oli useita kirjekavereita, mutta hän oli pitempiaikaisin.

 Olemme facebook-kavereita, ja hän laittoi minulle viestiä, tavattaisiinko kun hän oli käymässä Oulussa. Olin että no hitto vie, tottakai! 


Tapaaminen ei edes pahemmin minua jännittänyt. Joskus uusien ihmisten tapaaminen saa mahan reagoimaan vähemmän mukavasti, mutta nythän oli periaatteessa tuttu henkilö kyseessä. Saman tien kun nähtiin, juttu alkoikin luistaa kuin välissä ei olisi ollut ainuttakaan kirjoittamatonta vuotta. Olimme kuin vanhat tutut! Juttu kulki hienosti.

Oli mahtava tavata lapsuuden kirjekaveri, ja päätettiinkin että elvytämme etanapostin. Miksei ihmiset enää lähetä kirjeitä? Tai ainakin se on melko harvinaista. Niinhän se on, että facesta ja muista sosiaalisista kanavista näkee kuulumiset. Mutta kuinka ihanaa olisikaan kun tietäisi, että toinen on hetkeksi istunut alas ja keskittynyt vain kirjoittamaan sinulle kirjettä, henkilökohtaisesti. Ja se, kun postiluukusta tipahtaisi muutakin kuin laskuja tai ilmaisjakeluja! 

Seuraavaksi aion etsiä lapsuudenkodista nämä kirjeet ja lukea ne uudelleen.

Joulukortteja ym. tykkään lähetellä, se perinne ei ole kadonnut. Mutta aion jatkaa myös kirjeiden lähetystä. Rohkaisen muitakin tapaamaan entisiä kirjekavereita!

maanantai 23. helmikuuta 2015

Aika rientää, liian lujaa

Suorastaan juoksee tämä aika. Viime viikolla käytiin jo Helmin 8 kk-neuvolassa. Kaikki oli ok, hyvin kehittynyt tyttö. Lääkäri määräsi antibioottisilmätippoja, kun ei olla vielä kokeiltu mitään tuohon toiseen silmään. Se kun on ollut syntymästä saakka sellainen, että vuotaa ja välillä rähmii. Kyynelkanava siis tukossa, ja täytyy myös painella silmän sisänurkasta että aukeaisi itsestään jotta ei tarvitsisi leikata sitä auki. No nyt kun ollaan paineltu ja laitettu tippoja niin on kyllä ollut vaikutusta, ei vuoda silmä enää läheskään niin paljon kuin ennen. Jospa sitä ei tarvitsisi leikata sitten vuoden iässä. 


Helmin 8 kk mitat (suluissa puolen vuoden mitat):

Paino 9620 g (8610 g)
Pituus 71,5 cm (69,5 cm)
Pään ymp. 43,8 cm (42,8 cm)

Istuu tukevasti. Ei konttaa vielä, mutta menee konttausasentoon ja "hytkyttää" itseään edestakaisin :D ryömiminen on lähinnä sellaista takaperinmenoa ja kääntyilee oman navan ympäri ym. Yhdesti jo hoksasi konttauksen idean, mutta kun otti ekan "askeleen" pää osui vitriiniin, reppana. Siitäpä se sitten unohtui, mutta eiköhän sitä vielä kontata kyllästymiseen asti. 

Seuraava neukkukäynti onkin 10 kk iässä, huh kohta sekin jo on.



lauantai 14. helmikuuta 2015

Ystävänpäivää!

Ihanaa ystävänpäivää lukijat! 


Helmi sai taas poseerata mallina kun sain inspiraation ja kaivoin ihan järkkärikameran naftaliinista. Pitäisi käyttää sitä enemmän eikä aina räpsiä kännykällä, varsinkin kun kännykällä ottaessa kuva aina jonkinverran heilahtaa.


Tänään olisi suunnitelmissa käydä katsastamassa Nallikariin avattava Talvikylä. Siellä on varsinkin lapsille monenmoista virikettä. Veikkaan että Helmi tarkkailee pulkasta menoa :)


Saatetaan V:n kanssa piipahtaa illemmalla syömässä jossakin. Haraldiin olisi ollut lahjakorttikin, mutta pöytävaraus olisi varmaan pitänyt tehdä... Noo jos ei muuta niin Autogrillille sitten, pääasia että jonnekin :D


Mukavaa päivää kamut!

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Onnea voittajalle!

Arvontaan tuli huiiima määrä osallistumisia, kiitos kaikille! Näköjään kiinnostaa tällaiset arvonnat joissa voi itse valita sen palkinnon vaihtoehdoista.


Pikku apuri suoritti arvonnan tällä kertaa, ja se sujui lähes ongelmitta :D



Meinasi voittajalipuke kadota suuhun...



Arvonnan voittajaksi siis selviytyi Aleksi, ja hän toivoi palkinnoksi Supermoodin tuotteen. 


Paljon onnea arvonnan voitosta sinulle Aleksi, laitan sähköpostia tulemaan.



keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Riittää se lumi kiitos!




Viime viikkojen aikana täällä on satanut lunta ihan kiitettävästi, liikaakin. Tiedän, alkutalvesta valittelin kun tätä valkeaa unelmaa ei ollut yhtään, mutta miksi pitää aina mennä ääripäähän? Täällä kaupungissa lumikasoja on nyt niiiiin paljon, ja tiet on kaameassa kunnossa. Voitaisiin lähettää lunta vähän sinne eteläänkin.. :)




Käytiin Koitelissa, jossa ei ollut talvikunnossapitoa. Hyvin kuitenkin pääsi pulkalla.

Pst. Hienosti on tullut jo osallistujia blogin 1-vee arvontaan, jos et ole vielä osallistunut pääset arvontaan täältä.