sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Syömishäiriö

Juhannuksen jälkeen päätettiin alkaa systerin ja kummitytön kanssa karkkilakkoon. Lakko käsittää siis karkit, suklaan ja sipsit. Kohtuullisesti saa nauttia kuorrutettuja pähkinöitä jos oikein tekee mieli, mutta itselläni ainakin on pysynyt kohtuus niissäkin. Haaparannassakin kun käytiin ei ollut edes tiukka paikka, vaikka siellä on se Candy world jossa on iiihania karkkeja pilvin pimein. En sortunut, ostin jäätelöä. Niin, jätskiä saa syödä. Tiedän kokemuksesta, että jos kerralla lopettaa kaiken on se houkutus kahta kauheampi jos on jotakin tarjolla. Joten nyt mennään näillä että kohtuullisesti herkkuja, iltaisin jos jotain tekee mieli juon kaakaota. 

Se kaakao... Siinä minulla on vielä opettelemista, välillä syön kaakaojauhetta suoraan purkista jos oikein kova himo tulee johonkin eikä kaapissa muuta herkkua ole. Ihan tosi, aikuinen ihminen... Vähän hävettää tällainen tunnustus tehdä, mutta niin se on. Kai minulla on jonkinlainen syömishäiriö, vaikkei ihan se perinteisin. En voisi kuvitellakaan, että oksentaisin syömäni ruuan. Oksentaminen on melkein kamalinta mitä tiedän, inhoan mahatautia yli kaiken. Mutta siis se että välillä on tullut ruokaa ahmittua liikaa, siihenkin tuo karkkilakko on nyt apuna ettei se sokerikierre jatku, jatku ja jatku. Sokeri on aikamme huume, se on ihan tosi asia. Kun asiasta on lukenut (sopivan kriittisesti kuitenkin) aiheuttaa se(kin) syöpää joten miksipä en vähentäisi riskiä sairastua siihen. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta joskus silti voi käydä niin että vaikka kuin terveellisesti eläisi, jokin kremppa tulee. 

Suomalaiset on sairasta kansaa, sydän- ja verisuonitaudit jyllää. Thl tietää kertoa että "Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut vuosia 2013–2020 koskevan toimenpideohjelman kroonisten kansantautien ehkäisemiseksi. Ohjelman tavoitteena on vähentää kroonisiin kansantauteihin liittyvää ennenaikaista kuolleisuutta 25 prosenttia. 

Tavoitteeseen pyritään 
  • -vähentämällä runsasta alkoholin käyttöä 10 prosenttia
  • -lisäämällä terveysliikuntaa 10 prosenttia
  • -vähentämällä väestön suolan käyttöä 30 prosenttia
  • -vähentämällä tupakoijien suhteellista osuutta 30 prosenttia 
  • -estämällä väestön jatkuva lihominen
  • -tehostamalla lääkehoidon vaikuttavuutta."

Meilläkin on niin kova sukurasite että sitä koittaa kyllä lähes kaikkensa että riski sairastua pienenisi. Omalta osalta tähän pyrin laihtumalla ja myös pitämällä saavutetun painon ja lisäämällä reippaasti liikuntaa. Nyt minulla on jälleen salijäsenyys, läheisellä OZ Max-salilla on kesätarjous että treenaus maksaa vain 10 e/kk. Sen jälkeen normaali sopimus jatkuu. Olenkin ahkerasti käynyt salilla ja tänään olisi taas pilates. Siitä tulee niin hyvä fiilis, myös selkä tykkää.

Sain muuten vihdoin ostettua kaupasta nyhtökauraa! Jopa kaksi pakettia, toinen oli maustamaton ja toinen maustettu. Kassansetäkin totesi että no näitä ei usein kassalla näe kun menevät samantien ja niin pieni erä vielä kaupoissa. Nyt liedellä porisee nyhtökaura-kasvispaistos ja uudet potut. Saa nähdä tuleeko siitä uusi lemppari vai onko se nyhtökaurahehkutus ollut ihan yliarvostettua.

Kuusamo heinäkuu 2016

Sateista mutta iloista sunnuntaita!



perjantai 29. heinäkuuta 2016

Helteinen Hailuoto

Ei tarvitse oululaisen kauas mennä jos haluaa kokea lähinurkilla ulkomaafiiliksen: lautalla Hailuotoon ja saa nauttia ihanasta hellepäivästä sopivan matalalla rannalla lasten kanssa. Annetaan kuvien puhua puolestaan.














perjantai 22. heinäkuuta 2016

Sinitaivaan mustikkapiirakka

Aalto-maljakko löytyi 4 eurolla kirppikseltä Kuusamosta.

Poimin mökillä mustikoita ja eilen pyöräytin niistä pellillisen piirakkaa. Teki mieli kirjoittaa tuohon otsikkoon taivaallinen mustikkapiirakka mutta päätin kirjoittaa hieman erikoisemman nimen tälle herkulle koska oli ja on niin ihanan sininen kesätaivas tuolla ulkona. Jos et vielä ole löytänyt täydellisen mustikkapiirakan ohjetta, tässä se tulee.

Pohja:
200 g sulatettua voita tai margariinia
2 dl sokeria
2 kananmunaa
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

pari desiä maitoa

Täyte:
sopivasti mustikoita, noin 4-5 desiä
1 prk maitorahkaa (250 g)
1 prk kermaviiliä (250 g)
3 kananmunaa
1 dl hienoa sokeria
2 tl vaniljasokeria

1. Vatkaa sulatettu voi ja sokeri vaahdoksi

2. Lisää munat yksitellen

3. Sekoita jauhot ja leivinjauhe, lisää sitten taikinan sekaan. Lisää maito.

4. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille ja lisää mustikat päälle.

5. Seuraavaksi tee täyte eli laita kulhoon rahka, kermaviili, munat, sokeri ja vaniljasokeri ja vatkaa. Kaada seos tasaisesti mustikoiden päälle.

6. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 25-30 min.

7. NAUTI!







torstai 21. heinäkuuta 2016

Scandic Julia

Täytyy se todeta että Suomessa reissailu on välillä melko kallista, ihan jo polttoaineisiin menee huima summa rahaa jos omalla autolla ajelee. Silti ajattelen että siinä säästää enemmän kuin junalla tai lentäen matkatessa. Ajeltiin siis Turkuun päin viime viikon tiistaina ja todella hyvin tytöt jaksoi istua kyytissä, pysähdyttiin vain kaksi kertaa syömään ja vaipat vaihtamaan. Ihmeen tyytyväisinä pysyivät, välillä syötin maidon Liljalle kurkottaen etupenkiltä takapenkille ja Helmi kun meinasi kitistä siitäkin selvittiin kun laitettiin Kaapo pyörimään tabletille. Saa sitä välillä tuijotella.





Blogiyhteistyön kautta saatiin tutustua kauniiseen hotelli Scandic Juliaan Turussa. Jo saapuessamme hotelliin pistin merkille nykyaikaisen ulkoasun ja hotellin ystävällisen henkilökunnan, siinä sai tuntea itsensä tervetulleeksi ja varsinkin pitkän ajomatkan jälkeen se oli loistava tunne.

Kun saavuimme huoneeseen olin ihan että vau. Minä en ole elämäni aikana kovin monessa hotellissa ollut, varmaan alle kymmenen kertaa. Mutta Scandic Julian huone oli ehdottomasti suurin ja ”nykyaikaisin” jossa olen ollut. Helmi oli ihan innoissaan, koko matkan hokikin että hotelliin mennään ja nyt sinne pääsi. Huoneessamme oli meille suuri sänky ja myös valmiiksi levitetty isohko vuodesohva, saatiin sinne myös tytöille matkasängyt kun kävin respasta asiaa tiedustelemassa.




 Hetken aikaa levähdyttyämme lähdettiin tutustumaan Turun kaupunkiin. Helmi ja Lilja katsoi rattaista kaupungin vilinää. Pysähdyttiin eräälle penkille syöttämään tytöt, ja siinä lähipenkeillä oli muutama ”kylänmies” ja nainen. Ottivat siinä olutta ja mitä lie, mutta ei siinä mitään, ystävällistä porukkaa. Porisivat niitä näitä ja ihastelivat tyttöjen rusettipantoja.

Jatkettiin matkaa leppoisasti kävellen ja pikkuhiljaa suunnattiin takaisin hotellille kun kello oli jo niin paljon ja kaikkia väsytti. Saunaosastolla käytiin miehen kanssa vuorotellen että molemmat saa nauttia. Miellyttävät löylyt oli, ei voi moittia. Ihana oli rentoutua, sain olla saunassa ihan yksin ja kyllä siinä viimeistään lähti reissupölyt irti kun löylyä heitti.




Etukäteen hieman mietitytti kuinka tytöt nukkuu reissussa. Positiivisesti yllätyin, kun nukahtivat melko hyvin ilman kitinöitä. Helmi laitettiin pieneen huoneeseen sänkymme vieressä, ja Lilja nukkui toisella puolella huonetta. Ehkä huoneen ilmastointi on yksi syy siihen, että yö meni niin hienosti. Itsellekin tuli taivaalliset unet jättisängyssä. Voi että rakastan niitä hotellin tyynyjä ja peittoa!

Aamupala on sellainen, jota aina eniten odotan hotellissa vietetyn yön jälkeen. Scandic Julian aamupala oli tosi monipuolinen ja nautinto olisi ollut täydellinen jos olisin saanut nauttia siitä yksin ilman uhmakohtauksen saanutta kaksivuotiasta ja 9 kk ikäisen kitinää. Sen takia aamupalasta ei ole kuvia, pahoitteluni. Mutta voitte varmasti kuvitella. Aamupalan jälkeen Helmi ja Lilja pääsi päästelemään enimpiä höyryjään hotellin leikkipaikkaan jossa oltiin jonkin aikaa.




Aamupalan jälkeen mies ja tytöt meni takaisin huoneeseen ja minä tsekkasin hotellin kuntosalin. Sali oli melko pieni, mutta jos siellä saa olla yksin tai pienellä porukalla kyllä siellä mahtuu tekemään perustreenin. Itse en painoilla tehnyt, poljin lähinnä kuntopyörällä. Sen jälkeen aamusaunaan.

Käväisin vielä Helmin kanssa pikaisesti tsekkaamassa Zaran, ah sitä olin odottanut koska Oulussa ei ole kyseistä liikettä. Löysinkin monta ihanaa alelöytöä tytöille. Zarallahan taitaa nykyään olla myös nettikauppa mutta kyllä se on mukava päästä livenä hypistelemään.







 Sitten takaisin hotelliin pakkailemaan ja hyvästelimme hotellin. Nytpähän tiedetään missä ollaan yötä jos Turkuun vielä eksytään, kiitos Scandic Julia!






keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Reissunpäällä


Niin se vierähti viikko reissussa. Ajettiin pitkin Suomea lähes 2000 kilometriä. Eilen tultiin miehen kanssa kotiin, tytöt jäi vielä mummolaan pariksi yöksi. Oli kuulkaas pikkuisen luksusta syödä pizzaa ilman että joku on sitä kinuamassa ja ai että nautin lukea kirjaa keskeytyksettä ja syödä jäätelöä sängyssä. Olo tuntui suorastaan kapinalliselta. Ja tänä aamuna sai nukkua pitempään kuin kuuteen, taisin nukkua jopa puoli kahdeksaan! Tosin heräilin yöllä pari kertaa mutta toki sitä vanhasta tottumuksesta varmasti heräilee.

Tätä tekstiä kirjoitan autossa matkalla Haaparantaan, päästään miehen kanssa ihan kahdestaankin käymään jossakin. Reissun aikana mietin blogia ja teitä lukijoita, sitä kuinka jaksatte pysya mukana vaikka näitä kirjoitustaukoja välillä tulee. Kiitos siitä. No oli sieltä bloggerin puolelta näköjään yksi lukija vähentynyt, surku. Kuitenkin olen sitä mieltä, että koska tämä on ihan vaan harrastukseni ei minun täydy kalenterin mukaan kirjoitella ellei siltä tunnu. Ihan mahtavaa että suurin osa lukijoista sen ymmärtää! <3

Nyt kun isommat kesälomareissut on tehty tulee taas kirjoiteltua enemmän.

Ajettiin viikko sitten tiistaina Oulusta Turkuun kahden pysähdyksen taktiikalla ja vietettiin ensimmäinen yö ihanassa hotellissa nimeltään Scandic Julia, siitä ja reissusta lisää huomenna. Nyt kohti ulkomaita, heja Sverige!

maanantai 11. heinäkuuta 2016

Lasten päivärytmi

Kyllä sitä ei tiennyt mistään mitään ennen lapsia. Jos perheellisiä kavereita kävi kylässä tai oltiin jossakin yhtäaikaa, noudatettiin melko usein tasan tarkkaa rytmiä. Silloin välillä hieman ihmettelin, että onko se tosiaankin noin tarkkaa, eikö niille päikkäreille voisi mennä vaikka pari tuntia myöhemmin? Nyt kun olen ollut äitinä reilun parin vuoden ajan, voin kertoa että kyllä se tarkkaa on. Säännöllinen päivärytmi helpottaa sitä arkea niin paljon ja kaikki vaan sujuu helpommin.

Meidän päivärytmi saattaa välillä heilahdella puoli tuntia, korkeintaan tunnin. Kun käyn tyttöjen kanssa esimerkiksi kirpparilla, otan eväät sinne ja ne syödään suunnilleen samaan aikaan kuin kotona. Samoin sieltä kiiruhdetaan tarpeeksi ajoissa kotiin päikkäreille, jos Helmin unet myöhästyy liikaa on kuulkaa semmoinen pyörremyrsky irti että huh huh. Joten ihan äitin hermojakin säästämään on omiaan tämä säännöllinen rytmi! 

Reissut ovat ihan omaa luokkaansa. Pitkien välimatkojen takia lähes poikkeuksetta seuraava yö on aina yhtä hulinaa, mutta yleensä seuraavat yöt menee jo paremmin. 

Meidän perusrytmi päivittäin näyttää tältä:

klo 6-7 herätys, vähän aikaa sängyssä makoilua ja puuron keittoon

klo 9.15 Liljan aamu-unet

klo 10-12.30 vaihtelevasti puistoilua, kirppistelyä, hengailua ja lounas noin 11.00

klo 13 päikkäreille

klo 15-15.30 tytöt heräilee

klo 16 päivällinen

ulkoilua jne.

klo 19 iltapuuro

klo 20-20.30 nukkumaan


Kuvituskuvissa Helmi sovittaa Gugguun alemekkoa

Meille sopii tällainen rytmitetty arki, mites teidän perheessä toimitaan, onko arki rytmitettyä vai menettekö fiiliksen mukaan?



perjantai 1. heinäkuuta 2016

Lapset samaan huoneeseen nukkumaan


Siirrettiin Lilja nukkumaan samaan huoneeseen Helmin kanssa. Ihan mukavasti meni eka yö, yhden kerran kävin rauhoittelemassa kun oli noussut istumaan eikä näköjään hoksannut mennä takaisin makuulleen. Hyvin nukkui molemmat tytöt, mitä nyt puoli 6 heräsivät. 

Sitten tuli päikkäreiden aika. Voi luoja mikä show se oli... Ensin pistin Helmin nukkumaan ja syötettyäni Liljan oli hänen vuoro siirtyä pinnikseensä. No eihän se mennyt niin kuin Strömsössä. Niin rauhatonta kuulosti olevan, joten nappasin Liljan kainaloon ja koitin meidän sängyllä vieressä nukuttaa vaan siitäkään ei tullut mitään. Aina kun Lilja meinasi nukahtaa, ryntäsi Helmi huoneestaan ja eikun viemään tyttö takaisin sänkyyn ja Lilja piti nostaa lattialle ettei putoa sängystä. Tämä toistui useita kertoja. Lopulta Helmi onneksi luovutti ja simahti, Lilja valvoi vielä melkein tunnin ja vaan naureskeli kun koitin saada tytön untenmaille. Kyllä siinä taas hermoja koeteltiin, muutenkin oli jo ollut sellainen kiukkupäivä kaikinpuolin että huhhuh. No nukahtihan se viimein ja minä vain makasin tuskastuttavassa kuumuudessa ja mietin että kunpa tällaisia päiviä ei liian usein tulisi.

Illalla toiveikkaana taas kokeiltiin sitä yöunille menoa samaan huoneeseen, mutta se päättyi siihen kun miehen kanssa kannettiin ärräpäitä päästellen pinnasänky takaisin meidän makkariin. Minä tosin väsymyksestä nauroin siinä kannellessa niin että pissa meinasi tulla housuun.

Lilja oli kuitenkin jo yliväsynyt ja huusi joitakin kymmeniä minuutteja mutta nukahti lopussakin ja yön nukkui hyvin, jopa kuuteen asti molemmat nukkuivat. Jiihaa tässähän voi ihan tuulettaa! Oikeasti googletan tässä samalla kuinka saisi lapset nukkumaan aamulla pitempään, mutta liekö asialle mitään tehtävissä ainakaan näin kesäaikaan kun on niin valoisaakin. Kummasti sieltä pimennysverhojen raosta se valo pääsee huoneeseen. 

Facessa avauduinkin tästä meidän kiukkupäivästä ja siitä, kuinka joskus haluaisin niiiiin nukkua useamman yön keskeytyksettä. Ymmärrystä sain osakseni varsinkin muilta äideiltä. Kyllä senkin aika vielä tulee että ei tarvitse öisin heräillä, vaan osaakohan sitä enää edes nukkua muuta kuin koiran unta? Heh, eräs kaveri totesi siinä keskustelussa että hyvää ehkäisyä se päivitys! :D

Jep. Mutta parempaa viikonloppua!

Ainiin, Kaksplus ja me haluamme saada lisätietoja lukijoidemme kiinnostuksen kohteista, jotta  pystyisimme tuottamaan enemmän teitä miellyttävää sisältöä ja jotta osaamme kohdentaa teille osuvampaa mainontaa. Olisi hienoa, jos jaksat vastata pieneen kyselyyn täällä. Vastaaminen vie vain hetken aikaa! :)