Kaksplus.fi

Kaksplus paraati

tiistai 31. tammikuuta 2017

Vimma ennakkomyynti

Heissan! Minulla on vihdoin ompelukone (Husqvarna viking emerald 116) ja sormet syyhyää päästä ompelemaan. Siitä on vuosia kun viimeksi käytin konetta joten jokin harjoittelukangas ehkä ekaksi alle. Vimma väläytteli pari viikkoa sitten kankaiden ennakkomyyntimahdollisuutta ja tänään heidän facebook-sivuillaan lukee että huomenna alkaa odotettu kankaiden ennakkomyynti, jeee! Alla olevassa kuvassa on ne kuosit jotka tulee myyntiin:

Kuva: Vimman facebook-sivut

Itse en raski jokaista kangasta ostaa, mutta tuosta merenpoikaletistä haluaisin itselleni tunikan. Ihan huippujuttu että Vimma järjestää asiakkaille tämän ennakkomyynnin, koska aina kun tulee isokin erä nettiin normaalimyyntiin se myydään ihan minuuteissa ellei sekunneissa. Tuo mystical flowers olisi myös aika ihana, joko tyttöjen vaatteisiin tai omiin. Mustavalkoiseen lettiin olen hieman kyllästynyt, ja tuosta sateenkaariletistä en vielä oikein osaa sanoa tykkäänkö. 

Ompelukone on vielä tuolla pakkauksessaan koska nämä tunnit päivässä vaan hupenee jonnekin. Haaveilen kokonaisesta päivästä jolloin voisin keskittyä pelkästään ompeluhommiin ja haluaisin että joku neuvoo kädestä pitäen. Kirjastosta olen pistänyt varaukseen Ottobre-lehtiä ja on minulla omiakin Suuri Käsityö-lehtiä vino pino kaapeissa. Ottobressa on ehkä kivemmat lastenvaatemallit. 



maanantai 23. tammikuuta 2017

Pienen budjetin häät

No niin, kokeillaan josko nyt kerkiäisin hieman valottaa niitä meidän "yllärihäitä". Kiitos paljon onnitteluista, häät oli todellakin yllätys monelle vaikka ollaankin oltu yhdessä vuodesta 2012. Onhan sitä usein puhuttu siitä naimisiinmenosta, mutta se on jäänyt suunnitteluasteelle. Päätös mennä naimisiin vihdoin  nyt tammikuussa lähti ihan siitä, kun päivämäärä 070117 olisi kuulostanut hienolta hääpäivältä. Se sattui lauantaille, mutta sen verran kiire olisi tullut eikä osa läheisistä olisi päässyt tuolloin paikalle niin siirrettiin ne perjantai 13.1. Lisäksi vihkiminen olisi tapahtunut maistraatissa, jonne olisi pitänyt maksaa 250 e plus vihkijän matkakulut kun vihkiminen tapahtuu virka-ajan ulkopuolella. No sitten osui silmään jossain ilmoitus että Oulun tuomiokirkossa järjestetään jälleen yleinen vihkitapahtuma, jossa parit vihitään saapumisjärjestyksessä. 



Lähes kellekään ei näistä vihkiaikeista kerrottu etukäteen, kutsuttiin juhliin vain molempien vanhemmat ja minun siskoni perheineen. Heille meni kutsukortit saman viikon maanantaina jolloin häät oli. Kutsujen kannessa oli Pauli Hanhiniemen teksti (tunnetaan Popedan lauluna) "Tahdotko mut tosiaan suhteeseen vakavaan..." ja sisäpuolella " Me tahdomme" ja tiedot vihkipaikasta. Piti minulla jo vähän vihjailla viikonlopun aikana porukoille, en malttanut kokonaan pitää salaisuutta. Ja aivan ihanaa, kaksi parasta ystävääni piti minulle keskellä viikkoa polttarit, haki kotoa miniskumppapullon kera ja tiara sekä Bride to be-nauha pistettiin päälle ja käytiin syömässä taivaallista ruokaa intialaisessa ravintolassa. Sain myös hienoja vinkkejä tulevaan avioliittoon. Ihanat ystävät. <3

Hääviikko oli suht rauhallinen, mitä nyt ke-to yönä alkoi jännittämään niin paljon etten saanut unta ja seuraavana päivänä töissä oli vaikea keskittyä. Vihkiperjantaihan oli palkallinen vapaapäivä, tuotakaan en olisi tiennyt ellei työkaverini olisi sanonut. Vihkisormus löytyi panttilainaamosta sopuhintaan, en tiedä varmaksi onko se jonkun aiemmin käyttämä vai jonkin koruliikkeen jäämistöä. Sillä ei ole väliä, se on kaunis ja juuri minun käteeni sopiva (vaikka ei meinannutkaan mennä sormeen alttarilla kun sormet oli niin turvoksissa.) Ja hei, kierrätys kunniaan! Tuosta tuli mieleen, että vielä torstaina minulta puuttui kengät, tiara ja huntu. Olin kahden vaiheilla, pistänkö huntua vai en. Kävin värjäyttämässä kulmani kantapaikassani Kauneushoitola Marjuellessa kun tuli puhe kengistä. Hän sanoi että käypäs katsomassa sellaisesta paikasta kuin Dom Second Hand, ja minähän menin aikeissa että saisin ostettua käytettynä kengätkin. Mitä vielä, siellähän oli kokonainen huone hääpukuja ja asusteita, ja niitä sai lainata aivan ilmaiseksi! Olin ihan että vau, taas säästyi euro jos toinenkin. Sopiva huntu, kengät ja tiara löytyi siis sieltä.



Niin joo, hääpuku. Tilasin pitsisen puvun Ellokselta. Eka ostos oli huti, mutta vaihdoin sen ja toinen olikin sopiva. Vakilukijat varmaan muistaa että hei, sullahan on jo puku! Niin onkin, se on porukoiden luona ja sitä en nyt halunnut laittaa. Ehkä sitten jos joskus vielä pidetään isommat häät kaikille sukulaisille ja samalla kenties avioliiton siunaus...

Hääpäivä meni mukavasti, systeri saapui laittamaan minulta hiukset ja oli tehnyt kakunkin. Aamulla olin käynyt Oulun Kosmetologikoululla juhlameikissä. Prinsessapäivä. Äiti teki aivan upean kimpun mm. tupasvilloista ja ruusuista, myös tytöille omat pienet kimput. Vihkihetki alkoi kolmelta, ja meitä ennen oli kaksi paria. Siinä oli odottelua. Sitten tuli pappi juttelemaan mm. siitä mitkä raamatun osat haluamme hänen lukevan. Saatiin myös valita häämarssi, se ensimmäinen taisi olla Prinsessa Ruususen marssi ja poistuessamme alttarilta soi Myrskyluodon Maija.



Kun käveltiin alttarille, jännitti tai no varmaan kosketti sen verran että alahuuli väpätti. Papin puhuessa rentouduttiin ja jopa muistan hänen sanansa. Alkuun mietin että kuinka tällainen "liukuhihnavihkiminen" oikein tapahtuu, onko kauhea kiire. Ei ollut, aikaa siihen meni n. 15-20 min joten ihan kiireetöntä oli. Ei oltaisi varmaan pitempää kaavaa jaksettukaan. Siinä sitä oltiin, tahdottiin. Aviopari. Kirkko tarjosi kakkukahvit. 

Vihkimisen jälkeen jatkettiin juhlaa Sokeri-Jussin Kievarissa, jossa oli taivaalliset ruuat. Lämmin tunnelma. Sen jälkeen tultiin vielä kakkukahville kotiin ja minäkin puin ihan arkivaatteet päälle. Kampauksen vielä jätin, kun käytiin V:n kanssa vielä Oulun yöelämässä. Päätettiin että hääyötä ei olla nyt hotellissa vaan siirretään se keväämmälle jolloin pääsemme mahdollisesti pariksi yöksi reissuun kahdestaan. 



Hassua, että minä joka olen jo vuosia, vuosia sitten kerännyt tietokoneella olevaan kansioon ja myös kaappeihin kaikkea unelmahäihin liittyvää asiaa puvuista ja hääohjelmasta lähtien vietän näin "tavalliset" häät. Se älytön suunnittelu tapahtui jo ennen edes sopivaa kumppania. Nyt tuollaisilla asioilla ei ole suurempaa merkitystä. Olen tainnut aikuistua siinä suhteessa ettei kaiken tarvitse olla täydellistä. Mikä on lopulta tärkeintä? Rakkaus.







perjantai 13. tammikuuta 2017

Hei me mennään naimisiin...tänään!

Pikku yllärihäät, tänään meidät vihitään. Apua, iik, jännittää ihan semisti. Ja perjantai kolmastoista!


Palataan häiden jälkeen ihanat! <3







keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Konijänkän kotieläinpiha


Palataan vielä hetkeksi viime vuoden loppuun ja Lapin maisemiin. Majoituspakettiimme Ylläksellä sisältyi retki Konijänkän kotieläinpihalle, ja tottakai me osallistuimme. 


Kotieläinpihalla asustaa lähes 300 eläintä. Sisätiloissa olevista liskoista, kilpikonnista jne. minulla ei ole kuvia, koska kameran linssi huurustui sen verran pahasti trooppisiin sisätiloihin mentäessä. Mutta tässäpä kuvapläjäys ulkona olevista eläimistä, sieltähän löytyy myös kameli!
















Paikka on kesällä varmasti myös käymisen arvoinen paikka, pitäisiköhän tehdä uusi reissu.




sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Ei niinkään lupaus vaan tavoite+hiukset 2017

Loistavaa uutta vuotta 2017! Meidän vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä. Iltasella käytiin vaunulenkillä katselemassa raketteja, jokunen näkyikin mutta ei mitenkään hirveästi. Oli muutes ihan superliukas keli ja kova tuuli, pikkuisen heittelee nämä ilmat kun ensi viikolla on luvattu jopa yli 30 asteen pakkasia.

Syötiin hyvin, kirjolohta ja kukkakaalimuusia. Ruoan kanssa nautin lasin Chardonnayta, jonka voitin työpaikan skabasta. Saunan jälkeen hoksasin, että eihän meillä ole tinojakaan. No mies jostakin kaapin kätköistä yhden tinan löysi ja se valettiin. Ei kyllä oikein saatu selvää mitä se esitti. Olisi nukuttanut niiin makeasti, mutta katsoin telkkaria lähemmäs puolen yöhön asti ja nukahdin rakettien paukkeeseen.

Tänään käytiin porukoiden kanssa syömässä ja iltapäivällä vuoden ensimmäinen salitreeni. Lupauksia en tehnyt, enemmänkin otin itselleni tavoitteen. Tavoitteeni on tänä vuonna laihtua 25 kiloa. Olen tyytyväinen myös 15 kilon painonpudotukseen, ja hyväksyn senkin jos kiloja ei tipu yhtään, mutta sitten kyllä ihmettelen koska aion tehdä nyt pirusti töitä. No pirusti ja pirusti, mutta käytössä on ruokapäiväkirja ja rutkasti motivaatiota. Se punainen lanka joka erottaa tämän aiemmista "aikomuksista" tähän löytyy projektin edetessä. 

Tänään salilla huomasin että peiliin ei kannata vilkuilla ellei ole pakko. Urakka tuntuu aivan saavuttamattomalta kun ei ole tyytyväinen peilikuvaansa, joten välttelen nyt liikaa tuijottelemasta sitä. Vaaka ei ole vihollinen, mutta kerta viikossa saa riittää. Sopivan lempeä itselleen pitää olla, mutta ei niin että koko painonpudotus/elintapojen muutos kosahtaa siihen. Näitä harjoitellaan.

Kylläpä tulee kunnon sillisalaatti tästä postauksesta, mutta hei katsokaa mun uusia hiuksia jotka yhteistyökumppanini Parturi-Kampaamo Rock Ladyn Henna minulle loihti!


Lähtötilannehan oli ihan järkyttävä kellertynyt blondi, johon oli tyvikasvua tullut myös jonkin verran. Latvat oli hamppua:


Mukavasti sitä saatiin kirkastettua ja kuivat latvatkin sai kyytiä. Lopputulos saatiin aikaiseksi raidoittamalla ja kiiltokäsittelyllä. Pitäisi itsellä muistaa käyttää hopeashampoota ettei pääse liian keltaiseksi nuo hiukset. 


Kyselin Hennalta tulevan vuoden hiustrendeistä, ja kuulemma luonnollisempaan suuntaan ollaan menossa. Minä luotan tähän tuttuun ja turvalliseen tukkatyyliin, toisaalta joskus tekisi taas mieli oikein kunnolla repäistä. Mutta ei ehkä raski, säästellään hiuksia.

Parturi-Kampaamo Rock Lady sijaitsee Oulussa osoitteessa Kauppurienkatu 30, sinne oli helppo osata ja auton jätin tien viereen (maksullinen pysäköinti). Aika kului kuin siivillä rupatellessa mukavan Hennan kanssa, ja mielestäni miellyttävän kampaamokäynnin tekeekin onnistuneen lopputuloksen lisäksi se että kemiat synkkaa hyvin asiakkaan ja kampaajan välillä.

Kiitos paljon Henna ja kiitos kaikille lukijoille viime vuodesta, näkyillään tänä vuonna!